18. syys, 2022

Houston, do we have a problem?

Miksi yksinkertaisesta vaivasta saattaa kehittyä joillekin aivan tolkuton ongelma? Nilkan nyrjähdys voi saattaa alulleen tapahtumaketjun, jonka myötä kipu, särky ja kolotus muodostuvat jatkuvaksi. Yhtä lailla on harmittoman äkillisen alaselkäkivun kohdalla tai niinkin yksinkertaisen vaivan kohdalla kuin tenniskyynärpää. Ilmiö on irvokas, kun samaan aikaan suuri osa näyttää selviävän yksinkertaisesti pienellä säikähdyksellä.

Vuosien aikana tutkijat ovat selvitelleet ilmiön taustalla vaikuttavia riskitekijöitä. Kysyvä saa vastauksen ja etsivä löytää, mutta mitä. Riskitekijöitä kivun kroonistumiselle on löydetty käytännössä kaikista olemisen ja tekemisen ulottuvuuksista. Lista on läkähdyttävä. Ruokavalion osuutta oireilun kronifisoitumiselle on tutkittu pidemmän aikaa ja onkin aihetta epäillä, että sokerit ja hiilarit luovat maaperää matala-asteiselle tulehdukselle. Tapamme suorittaa elämää ja stressata arjen ilmiöiden edessä on sekin yksi tapa herkistää hermostomme kivun kokemisen taajuudelle. Stressaamisen yhteydessä erittyvä kortisoli edesauttaa proinflammatoristen ainesosien erittymistä verenkiertoon, joka sitten madaltaa kynnystä kivun kokemiselle. Myös riittämätön ja huonolaatuinen uni edesauttaa kroonistumista siinä missä röökin vetely ja tissuttelu. Erilaiset perussairaudet saattavat kuormittaa altistaen oireilun pitkittymiselle sen lisäksi, että tapa, jolla oireisiin suhtaudutaan vaikuttaa tilanteeseen. Kipu voi olla pelottavaa jolloin valittavaksi tulee herkästi sellaiset toimintamallit, joilla väistellään ja vältellään kipua. Ennen pitkää tämä näennäisen näppärä strategia kuitenkin sotii itseään vastaan. Mielenterveys ongelmat kuten ahdistus ja masennus edesauttavat nekin kivun kroonistumista. 

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että kaikilla huono unisilla on kroonista kipua? Tai tarkoittaako tämä sitä, että kaikilla masentuneilla ja ahdistuneilla on kroonista kipua? Tai, että kaikki kipukroonikot polttavat ja käyttävät alkoholia säännöllisesti? Tai, tarkoittaako tämä sitä, että kun ihminen elää kuin Shaolin munkki, huippu-urheilija tai bikinifitness kilpailija ei hänellä tällöin voi olla kroonista kipua. Ei suinkaan. Lukuisat riskitekijät ovat oikeastaan vain todiste niistä monenkirjavista tarinoista, jotka kivun kronifisoitumiseen liittyy. Tärkeämpää kuin yksittäisten riskitekijöiden identifiointi on ymmärtää asiakkaan tarinaa ja osata nähdä miten eri tekijät linkittyvät toisiinsa elämäntilanteessa. Voikin olla, että asiakkaalla on kaikki mahdolliset riskitekijät mitä kivun kroonistumiseen tulee, mutta mikään niistä ei ole merkittävä käytännössä. Ratkaisu ei siis välttämättä ole se, että eliminoidaan riskitekijät ja oletetaan, että tilanne jotenkin automaattisesti kääntyisi parempaan. Riskitekijät muodostuvat korrelaatiosuhteista, mutta korrelaatio kun ei ole sama kuin kausaliteetti yksilön kohdalla. 

Mistä sitten voisi olla kysymys? Toistuuko kiputarinoissa jokin tietty “juttu”? Vastausta harkitessa on vaikeaa olla ohittamatta sitä mitä käytännön työssä on tullut kuultua ja koettua pian yli kahdenkymmenen vuoden työuralta. Asiakkaiden tarinoita yhdistää usein se, että kivun kronifisoitumisessa näyttelee roolia myös muut kuin yksilölähtökohtaiset riskitekijät. Terveydenhuollon toimimattomuus näyttelee näissä joskus keskeistä roolia. Odottelu ja jonottelu sekä hidas hoitoon pääsy on ollut merkityksellistä osassa tarinoita. Tätä kirjoittaessa terveydenhuoltolaissa todetaan, että hoitoon pääsyn tulee toteutua viimeistään kolmessa kuukaudessa. Eli, on ok, että hoito aloitetaan pahimmillaan kolmen kuukauden kohdalla…siis kolme kuukautta siitä, kun oireilu on alkanut. Kun otetaan huomioon se, että kroonistumisen prosessit jylläävät reippaasti ennen tätä ajankohtaa lyö terveydenhuolto vetoa, joka päivä siitä kenellä kipu kroonistuu. Kallista lystiä. Aika ajoin valitettavasti kuulee myös terveydenhuollon ammattilaisen puolelta viestittyä väheksyntää. Myös virheelliset diagnostiset tulkinnat sekä epäolennaisuuksiin keskittyminen saattaa niin ikään näytellä roolia viivästyttäen asianmukaista hoitoa. Ylipainon pudottaminen, salaatin syöminen ja riittävä uni ei ole vastaus kaikkeen.

Siispä “Houston, we have a problem and it takes two to tango”. Kremppa.fi- sivusto ei ole täydellinen eikä se korvaa kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista ammattilaisen kanssa. Se ei myöskään ole tae tarkasta diagnostiikasta (kuten ei ole perinteinenkään asetelma). Eikä kremppa.fi sivusto ole lupaus paremmasta huomisesta (kuten ei perinteinenkään voi olla), mutta parhaimmillaan se tukee nopeaa hoitoa pääsyä paikasta ja ajasta riippumatta. Lisäksi se palvelee kustannustehokkuutta. Etäterapiaan se tuo lisää rakennetta toimiessaan keskustelun tukena asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Jaa tämä sivu