Bruxaamisesta ja bracingistä

Kuinka rentouttaa purentalihakset?

Jomottaako ja kivistääkö päätäsi aamuisin? Tuntuuko pää samaan painavalta kuin kypsä vesimeloni? Tuntuuko suun avaaminen jäykältä ja leukaperät tahmeilta aamuisin? Mikäli nämä oireet kuulostavat tutuilta, saatat kärsiä bruxismista. Käytännössä tämä tarkoittaa vain sitä, että jännität hampaita yhteen ja / tai narskuttelet niitä öisin. Ehkäpä kumppanisikin on saattanut mainita asiasta. Näissä tapauksissa saatat hyötyä yökiskoista, joiden perään kannattaa kysellä apteekeista tai omalta hammaslääkäriltäsi. Muista kuitenkin, että kiskoilla hoito on usein ainoastaan oireen hoitoa, joka ei tuo ratkaisua pitkällä aikavälillä. Tämä on ymmärrettävää, koska yksi vallalla olevista näkemyksistä lähestyy bruxismia unihäiriön yhtenä muotona. Tällöin huomion soisi kiinnittyvän niihin tekijöihin, jotka heikentävät unen laatua ja kestoa.

Mutta entä, jos hampaita ja leukaperiä jännitelläänkin päivisin? Kyllä, ei ole lainkaan harvinaista, että näin käy hektisessä arjessa. Erityisesti tilanteissa, jotka koetaan henkisesti stressaaviksi. Sellaisissa, joissa joutuu siis pinnistelemään. On myös mahdollista, että leukaperiä jännittelee, kun ennakoi stressaavia tilanteita. Näin voi käydä ihan huomaamattaan. Siitäkin huolimatta, että pään jomottelu ja kivistys sekä niska-hartiaseudun oireilu vain voimistuu päivän edetessä. Tällöin ei voi puhua unihäiriön muodosta (ellei työssään ole tapana nukkua).

Edellä kuvattua oireilua voi lievittää erinäisin konstein, joista osa alapuolella videoiden muodossa. Samoja kikkoja kannattaa koittaa myös bruxaamiseenkim. Muista kuitenkin (ja edelleen), että ne toimivat kuin kiskot bruxismissa. Eli, ne tarjoavat avun ainoastaan oireisiin, eivätkä tarjoa tosiasiallisesti ratkaisua pitkällä aikavälillä. Mikä sitten neuvoksi hampaiden yhteen puristeluun ja leukaperien jännittelyyn valveilla? Ohessa askeleet oireettomampaan arkeen tämän vaivan osalta.

1. Tule tietoiseksi tilanteista, jotka jännittävät Sinua.

Tässä saattaa auttaa itsensä kuuntelu; pysyykö hengityksesi rentona ja syvänä koko päivän? Jos ei, niin minkälaisissa tilanteissa siitä tulee pinnallisempaa ja jännittyneempää? Pysyvätkö leukaperäsi rentona? Nouseeko hartiat korviisi?

Tulkitse näitä kehon signaaleja merkeiksi siitä, että Sinun olisi hyvä rentoutua hetkeksi ja niin, että keskityt tietoisesti rentouttamaan sen kohdan kohoa, jonka koet jännittyneeksi.

2. Mieti mikä tilanteissa aiheuttaa Sinulle jännitystä?

Asetatko itsellesi liian vaikeita tavoitteita? Asettaako ympäristö Sinulle liian kovia tavoitteita? Onko ympäristö jollain tavoin epämiellyttävä, uhkaava tms.? Onko sisäinen puhe linjassa ympäristöön, eli oletatko että Sinulta vaaditaan enemmän (vaikka näin ei olisi)? Haluatko osoittaa kykeneväsi ottamaan lisää / enemmän haasteita vastaan?

3. Niiden asioiden käsittely, jotka jännittyneisyyttä aiheuttavat.

Esimerkiksi, mikäli asetat itsellesi liian kovia paineita, on hyvä pysähtyä miettimään motiivejasi siltä osin mistä ne kumpuavat. Vai oletko nk. suorittaja, joka tekee kaikesta suorittamista eikä osaa lusmuilla yhtään? Rentoutuminenkin on suorittamista eikä "aallonpituus aivoissa vaihdu". Mistä tämä voisi johtua? Mistä tämä tullut? Tämä on harkinnan arvoinen paikka, koska opimme reagointitapoja ympäristöstämme (vanhemmilta, sisaruksilta, kavereilta jne.). Yleensä henkilöiltä, joita olemme katsoneet ylöspäin.

Asioiden tiedostaminen ja tietoinen käsittely toteutuu yksilölliseltä pohjalta näissä tilanteissa. Tietoinen käsittely auttaa ymmärtämään sitä polkua, jolle olemme ajautuneet. Saattaa olla, että sielun syövereiden tarkastelun myötä ymmärrämme muitakin olemassa olevia vaihtoehtoja, jotka saattavat johdatella meidät tavoitteisiimme. 

Leukaperien rentoutuskikka

Face lift - rentoutustekniikka purentalihaksille